Research Institute for Olympic Sports > Applied research reports > Urheiluyläkoulukokeilun 2017–2020 loppuarviointi

URHEILUYLÄKOULUKOKEILUN 2017–2020 LOPPUARVIOINTI

  • Open full article: File on our server  Add to shelf
  • Writer(s): Nieminen, Maarit; Mononen, Kaisu; Aarresola, Outi;
  • Publisher: Research Institute for Olympic Sports
  • Published: 2020
  • Page count: 176
  • Type: Applied research reports
  • Research method: Experimental
  • Language: Finnish
  • ISBN: 978-952-7290-21-7
  • Belong to collections: Kihun julkaisusarja
  • Abstract: Tämän arvioinnin kohteena on valtakunnallinen urheiluyläkoulutoiminnan kokeiluhanke, joka ajoittui vuosille 2017–2020. Urheiluyläkoulukokeilua koordinoi Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelma ja hanketta toteuttivat kokeiluun osallistuneet koulut. Kokeilun tarkoituksena oli kehittää valtakunnallinen urheiluyläkoulumalli, jossa tavoitellaan yläasteikäisen nuoren koulunkäynnin ja urheilun sujuvampaa yhdistämistä. Arvioinnissa tarkastellaan urheiluyläkoulukokeilun onnistumisia ja haasteita sekä kerrotaan kokeilussa saavutetuista tuloksista. Urheiluyläkoulukokeiluun osallistui 25 koulua 14 kunnasta. Kolmen vuoden aikana kokeilussa oli mukana yli 2000 7.–9.-luokkalaista oppilasta. Päätavoitteina kokeilussa oli urheilijoiden harjoittelun ja koulunkäynnin yhdistämisen kehittäminen, urheilijan elämäntaitojen kehittyminen, urheiluyläkoulujen toiminnan kehittyminen sekä valtakunnallinen urheiluyläkoulujen toimintamalli. Tavoitteisiin pyrittiin neljän keskeisen sisältökokonaisuuden kautta: 1) 10 tuntia liikuntaa ja urheilua viikossa, arkisin klo 8–16 välisenä aikana, 2) Kasva Urheilijaksi -sisältösuositukset ja -harjoituskirja kouluihin, 3) digitaalisten välineiden hyödyntäminen urheilun ja koulunkäynnin yhdistämisessä ja 4) valtakunnallinen soveltuvuuskoe oppilaaksiotossa. Arvioinnissa kerättiin kolmen vuoden aikana kattavasti tietoa eri toimijoilta ja tuloksia hyödynnettiin kehittämistyössä koko kokeilun ajan. Urheiluyläkoulukokeilussa mukana olevat koulut arvioivat vuosittain omaa toimintaansa ja yhteistyötään kotien ja urheiluseurojen kanssa. Viimeisen kokeiluvuoden aikana koulujen toimijat myös haastateltiin. Kokeilukoulujen kanssa urheilutoimintaa järjestäneiden urheiluseurojen edustajilta kysyttiin viimeisenä kokeiluvuonna arvioita koulujen ja seurojen välisestä yhteistyöstä. Urheiluyläkokeiluunkouluun osallistuvilta 7. luokan oppilailta kysyttiin vuosittain kokemuksia arjesta, urheilusta ja koulunkäynnistä. Samoista asioista kysyttiin myös oppilaiden vanhempien ajatuksia kokeilun viimeisenä vuonna. Lisäksi arvioinnin aikana haastateltiin urheiluyläkoulutoiminnan aiempaan kehitystyöhön vaikuttaneita henkilöitä sekä nykyistä urheiluyläkoulutoimintaa Olympiakomiteassa toteuttavia asiantuntijoita. Arvioinnin tulosten perusteella koulut olivat onnistuneet kehittämään toimintaansa kokeilun tavoitteiden suunnassa, mutta yhtenäistä valtakunnallista mallia kokeilun aikana ei syntynyt. Lähes kaikki koulut hyödyntävät valtakunnallista soveltuvuuskoetta ja hankkeessa tuotettuja Urheilijaksi kasvamisen sisältömateriaaleja, kuten Kasva Urheilijaksi -harjoituskirjaa. Urheilun ja koulunkäynnin yhdistämiseksi kouluissa on paljon joustavia ja räätälöityjä toimintatapoja, jotka ovat tärkeitä etenkin urheiluoppilaiden tuen kannalta. Samalla ne vaativat kuitenkin paljon resursseja, minkä vuoksi nykyistä vakiintuneempien toimintamallien kehittäminen urheilemisen ja koulunkäynnin yhdistämiseen on tärkeää. Urheiluoppilaiden ja heidän vanhempiensa kokemukset urheiluyläkoulutoiminnasta olivat pääosin positiivisia. Joillakin urheiluoppilailla ilmenee loukkaantumisia ja sairastumisia sekä arki tuntuu kiireiseltä. Jatkossa täytyy kiinnittää nykyistä enemmän huomiota urheiluyläkoululaisten kuormittumisen hallintaan ja seurantaan. Koulujen ja urheiluseurojen välisen yhteistyön kehittymiseen on kiinnitetty huomiota jo kokeilun aikaisemmissa arviointiraporteissa ja tänä vuonna yhteistyöhön vaikuttavia osa-alueita selvitettiin vielä tarkemmin. Arvioinnissa koulujen ja seurojen välisen hyvän yhteistyön keskeisiksi elementeiksi osoittautuivat 1) yhteinen arvopohja, päämäärä ja käsitys valmennuksesta 2) toimijoiden henkilökohtaisen vuorovaikutuksen käytännöt sekä 3) vakiintuneet toimintamallit ja yläkoulutoiminnan hallinta. Urheiluyläkoulukokeilussa mukana olleet koulut ovat halukkaita jatkamaan toimintaa myös tulevaisuudessa. Olympiakomitean tavoitteena on laajentaa urheiluyläkoulutoiminta maantieteellisesti kattavaksi ja kasvattaa verkostoa noin 50 kouluun. Tulevaisuudessakin on tärkeää arvioida toimintaa ja kerätä toimijoiden palautetta toiminnasta. Erityisen tärkeää on huolehtia toiminnan sopivuudesta nuorille, yläkouluikäisille nuorille.

<< [ previous ] Selvitys valtion valmennus- ja harjoitteluapurahoista urheilijoille 1995–2020

>> [ next ] Koronavirustartunnat urheiluseuroissa