Research Institute for Olympic Sports > Applied research reports > Sujuuko arki? nuorten kokemuksia urheiluyläkoulusta

SUJUUKO ARKI? NUORTEN KOKEMUKSIA URHEILUYLÄKOULUSTA

  • Open full article: File on our server  Add to shelf
  • Writer(s): Rouvali, Tuomas; Mononen, Kaisu; Nieminen, Maarit; Aarresola Outi;
  • Publisher: Research Institute for Olympic Sports
  • Published: 2020
  • Page count: 41
  • Type: Applied research reports
  • Research method: Literature review
  • Language: English
  • ISBN: 978-952-7290-17-0
  • Belong to collections: Kihun julkaisusarja
  • Abstract: Urheilun ja koulunkäynnin yhdistäminen alkoi Suomessa 1980-luvun lopulla urheilulukioista ja toisen asteen ammatillisista urheiluoppilaitoksista. 2000-luvun alussa ryhdyttiin perustamaan alueellisia ja paikallisia urheiluakatemioita, joiden toiminta alkoi toisen asteen urheiluoppilaitoksista, mutta myös korkea-asteen kaksoisuraratkaisut kuuluivat urheiluakatemioiden tehtäväkenttään. Vuonna 2013 aloittaneessa Olympiakomitean huippu-urheiluyksikössä urheilijoiden kaksoisuraratkaisuja ryhtyi kehittämään Urheiluakatemiaohjelma. Urheilun ja koulunkäynnin yhdistäminen yläkoulussa nousi ajankohtaiseksi viimeistään vuonna 2015, jolloin Olympiakomitea järjesti ensimmäisen yläkouluseminaarin. Yläkoulutyössä siirryttiin uuteen vaiheeseen vuonna 2017, jolloin käynnistyi Olympiakomitean koordinoimana valtakunnallinen kolmivuotinen urheiluyläkoulukokeilu. Tämä raportti on osa Olympiakomitean koordinoiman kolmivuotisen urheiluyläkoulukokeilun arviointia. Kokeilussa on mukana 25 koulua 14 kunnasta ja kolmen vuoden aikana siihen osallistuu yli 2000 oppilasta. Kokeilun tavoitteena on rakentaa suomalainen urheiluyläkoulumalli ja tukea urheilevaa yläkoululaista urheilun ja koulunkäynnin yhdistämisessä. Kokeilun tavoitteisiin pyritään yhteisten sisältökokonaisuuksien avulla. Nämä sisältökokonaisuudet ovat: 1. Valtakunnallinen soveltuvuuskoe urheiluoppilaiden valinnassa 2. 10 tuntia liikuntaa ja urheilua koulupäivän yhteyteen (8–16) koulujen ja seurojen yhteistyöllä 3. Kasva urheilijaksi -sisältökokonaisuus – fyysisiä taitoja ja elämänhallintaa 4. Digitaalisten välineiden mahdollisuudet opiskelun ja urheilun yhdistämisessä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU on toteuttanut arviointia kokeilusta sen alusta lähtien. Aineistoa on kerätty urheiluoppilaista, kouluista, vanhemmista ja seuroista. Kokeiluun osallistuvilla oppilailla on ollut mahdollisuus vastata vuosittain kyselyyn, jossa selvitetään mm. oppilaiden elämäntapoja ja urheiluharrastukseen sekä koulunkäyntiin liittyviä asioita. Aineistosta on tehty lukuvuosittaiset raportit, lukuvuosi 2017-2018 ja 2018-2019. Raportissa kuvaamme urheiluoppilaiden haastatteluiden avulla heidän arkensa rakentumista. Tavoitteena oli nähdä, millaisia oppilaiden päivät ovat heidän itsensä näkökulmasta ja mitä asioita oppilaat pitävät arjessaan toimivina tai haastavina. Samalla pyrittiin hahmottamaan oppilaiden yleistä kuormittuneisuutta ja selvittämään kuormittuneisuuden keskeisimmät aiheuttajat. Haastatelluista oppilaista kymmenen oli tyttöjä ja seitsemän poikia, yhdeksän harrasti päälajinaan joukkuelajia ja kahdeksan yksilölajia. Kaikki pojat olivat joukkuepalloilijoita ja tytöistä kahdeksan kymmenestä taas yksilölajien urheilijoita. Oppilaista 14 harrasti yhtä lajia ja kolmella oli myös toinen laji. Haastattelut kestivät 23-41 minuuttia. Haastateltavat täyttivät ennen haastattelua Minun viikkoni -pohjan (kuvio 1), jota hyödynnettiin haastattelun aikana. Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmillä. Tämän raportin ensimmäisessä luvussa kerrotaan, millaista oppilaiden mielestä on käydä urheiluyläkoulua. Oppilaat kertovat odotuksistaan urheiluyläkoulua kohtaan, odotusten toteutumisesta ja siitä, mikä urheiluyläkoulussa on hei dän mielestään kaikkein parasta. Tämän jälkeen vertaillaan oppilaiden odotuksia ja kokemuksia urheiluyläkoulukokeilun sisältötavoitteisiin sekä kuvaillaan oppilaiden koulunkäynnin sekä koulun ja urheilun yhdistämisen sujumista. Toisessa luvussa kuvaillaan oppilaiden arjen rakentumista harjoittelun, ravinnon ja levon pohjalta. Kolmannessa luvussa käsitellään oppilaiden arjen sujuvuutta, sitä edesauttavia ja haastavia asioita sekä siihen olennaisesti vaikuttavia tekijöitä aineistosta esiin nousseiden asioiden pohjalta. Sen jälkeen kerrotaan oppilaiden kuormittuneisuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tämän jälkeen kerrotaan vielä oppilaiden arjen jaksamisen keinoista ja apuvoimista sekä siitä, mitä he pitävät elämässään tärkeänä. Lopuksi, ennen päähavaintojen koostamista esitetään kahden asiantuntijan kommentit haastateltujen täyttämistä Minun viikkoni –pohjista.

<< [ previous ] Kuormittavuustekijät, koettu stressi, työtyytyväisyys ja sosiaaliset tukiverkostot ammattilaisjääkiekkoilijan arjessa

>> [ next ] VALMENTAJAKYSELY 2019 – päätoimiset valmentajat