Jyväskylän yliopiston liikuntabiologia > Seminar assignments > Moukarinheiton lajianalyysi ja valmennuksen ohjelmointi

MOUKARINHEITON LAJIANALYYSI JA VALMENNUKSEN OHJELMOINTI

  • Open full article: This is link to external server  Add to shelf
  • Writer(s): Pulkkinen, Tuomas, Rekola, Rebekka, ;
  • Publisher: Jyväskylän yliopiston liikuntabiologia
  • Published: 2020
  • Page count: 52
  • Type: Seminar assignments
  • Research method: Literature review
  • Keywords: ajianalyysi, harjoittelun ohjelmointi, valmennuksen tila Suomessa, lajiharjoittelu, harjoittelu, moukarinheitto, valmennus,
  • Language: Finnish
  • Abstract: Johdanto. Moukarinheitto on yksi yleisurheilun heittolajeista. Lajilla on pitkä historia, mutta naisille laji tuli viralliseksi urheilulajiksi vasta 1900-luvun lopulla. Moukarinheittosuoritus vaatii urheilijalta monia fyysisiä ominaisuuksia, kuten maksimi- ja nopeusvoimaa sekä lajitaitavuutta. Moukarinheiton säännöt. Miesten moukari painaa 7,26 kg ja naisten 4,00 kg. Juniorisarjoissa välineen paino on kevyempi sarjasta ja sukupuolesta riippuen. Heittosuoritus tehdään moukarinheittoringistä, jonka halkaisija on 2,135 m. Moukarin painon, varren pituuden ja kahvan koon, moukarinheittokehän ja sektorialueen mitat ovat tarkkaan määritetyt ja niitä tulee noudattaa kaikissa virallisissa kilpailuissa. Moukarinheiton ominaispiirteet. Moukarinheittosuoritus koostuu alkupyörityksistä, vauhtipyörähdyksistä sekä loppuvedosta. Heittopituuteen vaikuttavat tekijät ovat moukarin lähtönopeus, lähtökulma sekä irrotuskorkeus. Näistä merkittävin tekijä on moukarin nopeus. Siksi vauhtipyörähdysten aikana heittäjän tulisi kiihdyttää moukarin vauhtia asteittain kasvavasti. On todettu, että 80 m heittoon vaaditaan lähtönopeudeksi noin 30 m/s. Moukarin vauhtia kiihdytetään pääasiassa kahden tuen vaiheiden aikana. Heittäjä voi vaikuttaa moukarin kiihtyvyyteen mm. painopisteen vaihtelun ja hartia-akseli-kulman muutoksien avulla. Moukarinheittäjän ominaisuudet. Moukarinheittäjä tarvitsee suurta laji- ja maksimivoimantuottokykyä. Näiden lisäksi heittäjän kyky pyöriä nopeasti ja taitavuus (kuten lihashallinta ja koordinaatiokyky) ovat tärkeässä roolissa ominaisuuksia kehitettäessä. Usein heittäjät ovatkin isokokoisia ja omaavat paljon nopeasti supistuvia lihassoluja. Valmennuksen ohjelmointi. Moukarinheitossa kilpailukausi on kesällä, joten harjoittelun ohjelmoinnilla tulee varmistaa se, että kesän tärkeimmissä kilpailuissa heittäjän kunto on kohdillaan. Harjoittelu aloitetaan usein syksyn peruskuntokauden matalatehoisemmasta harjoittelusta etenevästi kohti kevään kovatehoista harjoittelua. Heittoharjoittelussa hyödynnetään paljon eri painoisia ja kokoisia välineitä. Voimaharjoittelua heittäjän tulee tehdä ympärivuotisesti: syksyllä korostuu perusvoima/hypertrofinen harjoittelu ja keväällä maksimija nopeusvoimaharjoittelu. Valmennuksen ohjelmoinnin tarkoituksena on myös pyrkiä progressiiviseen harjoittelun etenemiseen vuositasolla. Moukarinheiton tila Suomessa. Tällä hetkellä Suomessa on useita lupaavia nuoria heittäjiä, mutta sekä naisissa että miehissä aivan terävin huippu uupuu. Matkaa maailman huipulle on, sillä vuoden 2019 Euroopan tilastoissa paras suomalainen naisheittäjä oli 29. ja paras miesheittäjä 30. Viime kesänä tehtiin uusi naisten Suomen ennätys (70,18 m), mikä enteilee positiivista tuloskehitystä myös seuraavina vuosina. Pohdinta. Moukarinheitto on melko suosittu laji yleisurheilussa nuorten parissa, mutta iän myötä harrastajamäärät tippuvat, mikä on yleistä muissakin lajeissa. Menestyminen moukarinheitossa vaatii usean vuoden pitkäjänteistä työtä. Nuorena on tavoitteena ensisijaisesti moukarinheiton lajitaitavuus ja nopeus. Voiman kehittyminen riittävälle tasolle kestää useita vuosia ja huipulle voi heittäjä tulla myös myöhäisellä iällä. Jotta moukarinheittäjiä tulee jatkossakin lisää, tulee varmistaa valmennuksen osaaminen ympäri Suomea ja lisätä lajitietämystä seuratasolla.

<< [ previous ] Keihäänheiton lajianalyysi ja valmennuksen ohjelmointi: esimerkkeinä naisurheilijat

>> [ next ] Kestävyysjuoksun lajianalyysi ja valmennuksen ohjelmointi : voimaharjoittelun näkökulma