Research Institute for Olympic Sports > Applied research reports > Kolmen eri kestävyyslajin urheilijoiden kestävyyssuorituskyky ja sen kehittyminen

KOLMEN ERI KESTÄVYYSLAJIN URHEILIJOIDEN KESTÄVYYSSUORITUSKYKY JA SEN KEHITTYMINEN

  • Open full article: File on our server  Add to shelf
  • Writer(s): Nummela, Ari; Keränen, Tapani; Tummavuori, Margareetta; Soanjärvi, Merja; Mikkelsson, Lasse; Kähäri, Petteri; Ekblom, Tommy; Linja, Tero; Väisänen, Katja; Haverinen, Marko; Vänttinen, Sirpa; Salonen, Matti;
  • Publisher: Research Institute for Olympic Sports
  • Published: 2008
  • Page count: 40
  • Type: Applied research reports
  • Research method: Experimental
  • Keywords: kestävyys, suorituskyky, kestävyyslaji, triathlon, suunnistus, seuranta
  • Language: Finnish
  • ISBN: 978-952-5676-10-5
  • Belong to collections: Kihun julkaisusarja
  • Abstract: Tämän raportin tulokset ovat vuosille 2004 - 2006 ajoittuneesta projektista, jonka tarkoituksena oli tutkia juoksun taloudellisuuteen liittyviä tekijöitä ja kehittää seurantajärjestelmä juoksun taloudellisuuden mittaamiseen. Projektin erityisenä tavoitteena oli sen lisäksi keskittyä tutkitun tiedon siirtämiseen nopeasti tutkijoilta tiedon käyttäjille eli valmentajille ja urheilijoille. Projekti oli Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen (KIHU), Liikuntakeskus Pajulahden ja kolmen kestävyyslajin (kestävyysjuoksu, suunnistus ja triathlon) yhteishanke, jota kolmen vuoden aikana rahoitti yhteistyötahojen lisäksi Suomen olympiakomitea, opetusministeriö ja Urheiluopistosäätiö. Kestävyyslajien vastuuvalmentajat ilmoittivat seurantaprojektiin yhteensä 30 nuorta (17 -21 v) urheilijaa, joista 12 oli kestävyysjuoksijaa, kymmenen suunnistajaa ja kahdeksan triathlonistia. Urheilijat testattiin KIHUssa syys-marraskuussa vuosina 2004 - 2006. Testit sisälsivät lantion seudun liikkuvuuden ja lihastasapainokartoituksen, isometriset vartalon lihasvoimatestit, juoksuaskelanalyysit eri juoksunopeuksilla sekä kestävyysominaisuuksien mittaamisen 5 - 6 x 1000 m:n tasotestillä. Projektissa mukana ollut OMT fysioterapeutti ohjelmoi urheilijoille yksilölliset keskivartalon lihashallintaharjoitukset, joita urheilijoiden piti toteuttaa säännöllisesti 1 - 2 kertaa viikossa. Lihashallintaharjoitusten opettelu tapahtui kaksi kertaa vuodessa Liikuntakeskus Pajulahdessa järjestettyjen viikonloppuleirien aikana. Toisen vuoden lihashallintaharjoittelua tehostettiin Medical ball’n avulla. Projektin tulokset esitettiin vuosittain marras-joulukuussa Liikuntakeskus Pajulahden Kestävyysseminaarissa. Seminaari oli tarkoitettu projektin urheilijoiden ja valmentajien lisäksi muille kestävyyslajien valmentajille. Sen lisäksi projektin tuloksia esiteltiin viikonloppuleireillä, joissa valmentajilla oli mahdollisuus saada tarkempaa tietoa urheilijansa testituloksista, sekä vuosittain lajiliittojen valmennusjulkaisuissa (Huippu-Urheilu-Uutiset, Suunnistaja ja Triathlonliiton nettisivut). Projektin tulosten laadusta ja uuden tiedon tuottamisesta kertoo projektin aikana valmistunut kansainvälinen peer review -tutkimusartikkeli (Nummela, Keränen & Mikkelsson, 2007). Urheilijat pitivät myös harjoituspäiväkirjaa ja esittivät yhteenvedon harjoittelustaan vuosittain. Projektin kaikkiin kolmeen testikertaan osallistui 17 urheilijaa (viisi kestävyysjuoksijaa, viisi suunnistajaa ja seitsemän triathlonistia). Yhteensä 13 projektin keskeyttäneestä urheilijasta seitsemän (23 %) keskeytti projektin vammojen ja sairauksien vuoksi ja loput kuusi (20 %) keskeytti projektin kiinnostuksen loppumisen vuoksi. Projektin loppuun asti suorittaneista urheilijoista lähes kaikki paransivat 1000 m:n aikaansa seurantajakson aikana, mutta kehittyminen oli kuitenkin keskimäärin vain 3,8 s (1,9 %) vuodessa. Parhaiten kehittyivät triathlonistit, joiden lähtötasokin oli kaikkein heikoin. Juoksijoiden lähtötaso oli paras ja kehittyminen heikointa seurannan aikana (1,3 s vuodessa). Suorituskyvyn kehittyminen johtui suurimmalla osalla urheilijoista maksimaalisen hapenottokyvyn kehittymisestä (53 % urheilijoista), noin 41 %:lla urheilijoista kehittyminen johtui juoksun taloudellisuuden kehittymisestä ja 29 %:lla kehittymiseen vaikutti voima- nopeusominaisuuksien kehittyminen. Merkittävä havainto tässä projektissa olikin, että 19 v jälkeen nuorten kestävyysurheilijoiden kehittyminen saavuttaa tasanteen ja suurimmalta osalta kansainvälinen taso jää saavuttamatta. Projektin tulokset eivät kuitenkaan anna vastausta miksi näin käy. Onko kyse lahjattomuudesta, urheilijoiden ja valmentajien huipulle tähtäävän asenteen puuttumisesta, valmennusvirheistä vai harjoittelun estävistä vammautumisista? Tuskin yhtä yksittäistä tekijää on edes olemassa, vaan vastaus löytyyem. tekijöiden yhdistelmistä. Projektin harjoituksellisena päätarkoituksena oli etsiä juoksun taloudellisuuden kehittämiseen uusia keinoja ja seurantamenetelmiä. Tässä projektissa käytössä olleet fysiotera- peutin liikkuvuus- ja lihastasapainokartoitukset, juoksuaskeleen analyysimenetelmät ja tasotesti muodostivat toimivan kokonaisuuden kestävyysurheilijan eri ominaisuuksien (maksimaalinen hapenottokyky, pitkäaikainen kestävyys, juoksun taloudellisuus ja hermolihasjärjestelmän voimantuottokyky) ja juoksun taloudellisuuteen vaikuttavien tekijöiden seuraamiseen. Tuloksista saatiin myös ennen julkaisemattomia havaintoja juoksuaskeleesta, kestävyysominaisuuksista ja juoksun taloudellisuudesta sekä niiden keskinäisistä suhteista. Yksityiskohtaiset tulokset on julkaista tässä raportissa sekä em. projektin tuloksista tehdyissä julkaisuissa.

<< [ previous ] Hauliparven ja kiekon lentoratojen kohtaaminen haulikkoammunnassa

>> [ next ] Mies- ja poikalentopalloilijoiden hyppysyötön biomekaaninen analyysi