VALMENNUSKESKUSARVIOINTI

  • Open full article: File on our server  Add to shelf
  • Writer(s): Lämsä, Jari; Nummela, Ari;
  • Publisher: Research Institute for Olympic Sports
  • Published: 2012
  • Page count: 100
  • Type: Applied research reports
  • Research method: Experimental
  • Keywords: valmennuskeskus, arviointi, resurssit, osaaminen, kumppanuus
  • Language: Finnish
  • ISBN: 978-952-5676-54-9
  • Belong to collections: Kihun julkaisusarja
  • Abstract: Valmennuskeskusarviointihanke toteutettiin Opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta vuoden 2011 jälkimmäisellä puoliskolla. Arvioinnin tarkoituksena oli tuottaa tietoa suomalaisten liikunnan koulutuskeskusten yhteydessä toimivista valmennuskeskuksista päätöksenteon tueksi. Arvioinnin tavoitteena oli aluksi määritellä huippu-urheilun valmennuskeskustoiminnan kriteerit ja sen jälkeen kerätä tietoa valmennuskeskustoiminnasta sekä asettaa opistot järjestykseen valmennuskeskustoiminnassa. Suomalainen valmennuskeskustoiminta on viime vuosikymmeninä kehittynyt lähinnä paikallisten ja alueellisten toimijoiden omien strategioiden, tavoitteiden ja päätösten perusteella. Keskusten tehtäviä on linjattu myös yhteistyössä opetusministeriön ja olympiakomitean kanssa. Tämä kehitystyö ei kuitenkaan ole johtanut keskusten virallistamiseen, eikä valmennuskeskustoiminnalle näin ollen ole luotu toimintaa etukäteen määrittäviä kriteerejä. Valmennuskeskusten arvioinnissa hyödynnettiin panos-tuotos mallia keskusten toiminnan kuvaajana, painottaen panosten ja prosessien arviointia. Arvioinnissa kysyttiin seuraavia kysymyksiä: Miten valmennuskeskus on organisoitu ja millaisia resursseja sillä on käytössään? Millaista huippu-urheiluvalmennuksen osaamista opistoilla on ja miten osaaminen kohtaa käytännön tarpeen? sekä Millä tavoin yhteistoiminta valmennuskeskusten ja lajiliittojen välillä rakentuu, toimii ja kehittyy? Arviointiin osallistuivat kaikki 14 urheilu- ja liikuntaopistoa. Arviointiaineisto koottiin valmennuskeskuksille ja valmennuskeskushenkilöstölle suunnatuilla kyselyillä, lajiliittojen toiminnanjohtajien ja huippu-urheilujohtajien haastatteluilla sekä arviointikäynnillä opistoilla. Arvioinnin kohteita oli yhteensä 22 ja ne jakautuivat eri osa-alueisiin seuraavasti: huippu-urheilun rakenteet ja resurssit (6), olosuhteet (3), valmennuksen asiantuntemus ja osaaminen (5), lajikumppanuudet (3) sekä leiri- ja päivittäisharjoittelu (5). Arvioinnissa jokainen osa-alue pisteytettiin ja lopulta opistoille laskettiin kokonaispistemäärä, jonka mukaisesti ne voitiin asettaa paremmuusjärjestykseen. Arvioinnin tulosten perusteella Kuortaneen ja Pajulahden valmennuskeskustoiminta osoittautui vahvimmaksi ja monipuolisimmaksi. Suomen urheiluopiston vahvuutena olivat laajat kumppanuudet sekä valmentajakoulutus. Vuokatin ja Lapin urheiluopistojen aktiivinen panostus hiihtolajeihin nosti opistot korkealle arvioinnissa. Eerikkilän, Kisakallion ja Varalan opistoissa on jokaisessa tehty merkittäviä muutoksia valmennuskeskustoiminnassa. Eerikkilän ja Palloliiton uudelleen löytynyt yhteistyö täyttää strategisen kumppanuuden kriteerit, Kisakallio on perustanut valmennuskeskuksen ja herättänyt mielenkiintoa useissa lajeissa, kun taas Varalassa urheiluakatemiatoiminta on korvaamassa aiempaa valmennuskeskustoimintaa. Muissa opistoissa valmennuskeskustoimintaa oltiin joko käynnistämässä tai toiminta pohjautui vahvasti terveys- ja harrasteliikunnan varaan. Arvioinnin johtopäätöksissä tehdään ehdotus valmennuskeskusten toiminnan ja tehtävien määrittämisestä yhteistyössä opistojen, opetus- ja kulttuuriministeriön, Olympiakomitean sekä muiden sidosryhmien kesken, jotta valmennuskeskusten toiminnan kehittäminen ja myös arviointi osana suomalaista huippu-urheilua paranisi.

<< [ previous ] Valmentajakysely - Kuvaus suomalaisten valmentajien taustoista ja valmentajauran aikaisista oppimistilanteista

>> [ next ] Suorituskykyyn vaikuttavat tekijät ja väsyminen sprinttihiihdossa