TAVOITTEENA LAADUKAS MARATONKOULU

  • Open full article: File on our server  Add to shelf
  • Writer(s): Vesterinen, Ville; Hokka, Laura; Hynynen, Esa; Häkkinen, Keijo; Mikkola, Jussi; Nummela, Ari; Taipale, Ritva; Vänttinen, Sirpa;
  • Publisher: Research Institute for Olympic Sports
  • Published: 2011
  • Page count: 40
  • Type: Applied research reports
  • Research method: Experimental
  • Keywords: maratonharjoittelu, yksilöllinen harjoittelu, kunto-ominaisuuksien kehitys, palautumisen seuranta
  • Language: Finnish
  • ISBN: 978-952-5676-44-0
  • Belong to collections: Kihun julkaisusarja
  • Abstract: Urheilun ja kuntoliikunnan laadukas palvelujärjestelmä -kehittämishankkeeseen liittyen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksessa toteutettiin kaksi maratonkoulua vuosina 2007–2009. Hankkeen tarkoituksena oli kehittää palveluprosessi, joka takaa turvallisen, laadukkaan, tuloksekkaan ja yksilölliset tekijät huomioon ottavan palvelun kunnon kehittämisestä kiinnostuneille kuntoilijoille tai urheilijoille. Noin seitsemän kuukauden maratonkouluihin valittiin yhteensä 62 (maratonkoulu I. 30 miestä, maratonkoulu II. 21 naista ja 11 miestä) kuntoilijaa (33,8 ± 7,3 v). Kuntoilijoille laadittiin yksilöllinen harjoitusohjelma, jonka tähtäimenä oli maraton/puolimaraton maratonkoulun lopussa. Kuntoilijoiden harjoittelua ja kunnon kehittymistä seurattiin mm. harjoituspäiväkirjaseurannalla, yösykevariaatiomittauksilla sekä voima- ja juoksutestein, johon sisältyivät mm. MART- (maksimaalinen anaerobinen juoksutesti) ja maksimaalinen hapenoton testi. Mittaukset tehtiin neljä kertaa; projektin alussa sekä perus-, voima- ja maratonharjoittelujaksojen jälkeen. Maratonkoulun aikana maksimaalinen hapenotto kehittyi 6 ± 11 %, juoksumattotestin maksiminopeus 8 ± 12 %, anaerobisen kynnyksen nopeus 11 ± 13 % ja aerobisen kynnyksen nopeus 14 ± 13 %. Projektin lopussa 46 kuntoilijaa juoksi harjoittelun tavoitteena olleen maratonin. Heistä 23 oli ensikertalaisia (ka 4:27 ± 0:27), joista kaikki juoksivat maratonin kunniakkaasti maaliin. Kuntoilijoista 23:lla oli jo kokemusta maratonista (ennen projektia 4:03 ± 0:31 > projektin jälkeen 3:45 ± 0:23). Heistä uuden maratonennätyksen juoksi kaikkiaan 18 henkilöä (suurimmat ennätysparannukset n. 40 min). Lisäksi osa kuntoilijoista juoksi projektin lopussa puolimaratonin. Maratonkoulun aikaisten kuntomuutosten ja maratontulosten perusteella harjoittelun voi todeta onnistuneen yleisesti hyvin. Tulosten perusteella näyttäisi, että kuntoilijoiden peruskestävyysharjoitusten vauhtien laskemisella ja toisaalta vauhtiskaalan suurentamisella, harjoituksien keston vaihtelulla ja viikkorytmityksellä harjoittelusta saatiin selvästi tuottavampaa, jopa ilman kokonaisharjoittelumäärän kasvua. Harjoittelun kuormittavuuden ja elimistön palautumisen seuranta oli maratonkoulun aikana suuressa roolissa. Palautumisen seuranta osoittautui erittäin hyödylliseksi myös kuntoilijoilla, vaikka harjoittelu yksistään ei ole niin kuormittavaa kuin esimerkiksi urheilijoilla. Sen sijaan harjoittelun, työn ja muun elämän kuormitus yhdessä saattaa aiheuttaa ylikuormitusta, jonka takia yksilöllisen harjoitusohjelman sekä harjoittelun kuormittavuuden ja elimistön palautumisen seurannan on suositeltavaa olla osana laadukkaan maratonkoulun sisältöä. Nykymenetelmin tämä on kuitenkin haastavaa toteuttaa kustannustehokkaasti, joten uudelle harjoittelun seurantamenetelmälle on tarvetta.

<< [ previous ] Ulkoisen palautteen merkitys ampumasuorituksen harjoittelussa

>> [ next ] Tähtäyspisteen liikkeen ja kehon tasapainon vaikutus ammuntasuoritukseen maajoukkuetason ja kansallisen tason ilmakivääriampujilla