URHEILIJOIDEN ÄÄNI: SELVITYS URHEILIJOIDEN VAIKUTUSMAHDOLLISUUKSISTA SUOMESSA

• Open full article:   
• Writer(s): Lämsä, Jari; Holopainen, Akseli; Nieminen, Maarit;
• Publisher: Finnish Institute of High Performance Sport KIHU
• Published: 2021
• Page count: 32
• Type: Applied research reports
• Research method: Experimental
• Language: Finnish
• ISBN: 978-952-7290-28-6 (verkkojulkaisu)
• Abstract: Urheilijoiden ääni -selvitys tuottaa tietoa urheilijoiden vaikutusvallasta ja -mahdollisuuksista suomalaisissa urheiluorganisaatioissa. Selvityksessä on kysytty seuraavia kysymyksiä: Millaisia vaikutusmahdollisuuksia urheilijoilla on suomalaisten urheiluorganisaatioiden päätöksenteossa? Millaisiksi nykyiset urheilijavaikuttajat kokevat omat resurssinsa ja keinot urheilijan ääneen esiin nostamisessa päätöksenteossa sekä millaisia kansainvälisiä malleja urheilijoiden organisoitumisesta ja edunvalvonnasta on olemassa? Kysymyksiin on haettu vastuksia lajiliitoille ja urheiluakatemioille suunnatulla kyselyllä sekä haastattelemalla nykyisiä urheilijaedustajia. Lisäksi on kartoitettu valittujen kansainvälisten urheilijajärjestöjen ja Pohjoismaisten pelaajayhdistysten toimintamalleja. Hanke nivoutuu osaksi laajempaa kansainvälistä Strengthening Athlete Power in Sport (SAPIS) -hanketta, jonka tarkoituksena on selvittää urheilijoiden vaikutusmahdollisuuksia urheilun päätöksentekoon Euroopassa, kartoittaa nykyisiä käytäntöjä urheilijoiden edustamiseen sekä tunnistaa urheilijoiden vaikuttamismahdollisuuksia edistäviä keinoja. Suomesta hankkeeseen osallistuu Jalkapallon pelaajayhdistys (JPY), jonka johdolla on perustettu kansallinen verkosto edistämään urheilijoiden ääntä suomalaisessa urheilussa. Idea käsillä olevasta selvityksestä on syntynyt verkostossa. Hankkeen tulosten mukaan käytännöt urheilijoiden osallistamisessa lajiliittojen päätöksentekoon ovat Suomessa kirjavia. Lajiliitoille suunnatun kyselyn vastaajista hallitusjäsenenä urheilijoita oli 18 prosentissa, urheilijavaliokunta on 10 prosentissa ja yksittäisiä urheilijaedustajia eri valiokunnissa tai työryhmissä löytyi 61 prosentista lajiliittoja. Yleisin tapa huomioida urheilijan näkökulma on epävirallinen, joko liiton edustajien suora keskustelu tai epäsuorasti koottu tieto – kysely, haastattelu tai valmentajan kautta saatu tieto. Hankkeessa tehdyissä haastatteluissa kävi ilmi, että Suomessa toimii pieni joukkue aktiivisia urheilijavaikuttajia, joiden keskeiset kiinnittymispinnat ovat Suomen Olympiakomitean urheilijavaliokunta sekä jalkapallon ja jääkiekon pelaajayhdistykset. Urheilijat kokivat, että vahva verkostoiminen, oma halu ja uteliaisuus sekä urheilun kautta rakentunut monitasoinen asiantuntemus lajista ja urheilusta olivat heidän vahvuuksiaan. Suurimmat haasteet liittyivät taustaresursseihin. Etenkin järjestöissä ja valiokunnissa urheilijaedustajat toimivat OTO-pohjalta ilman toimisto- tai asiantuntija-apua. Pelaajayhdistykset kykenevät tukea tarjoamaan. Lisäksi uusien urheilijaedustajien rekrytointi ilman selkeitä rakenteita on haastavaa. Kansainvälisten urheilijaorganisaatioiden tarkastelussa esiin nousi kansallisten urheilijaorganisaatioiden rooli Kanadan ja Saksan urheiluelämässä. Nämä järjestöt kokoavat eri lajien urheilijaedustajia yhteen, kouluttavat heitä sekä nostavat itse keskusteluun urheilijoita koskettavia aiheita. Pohjoismaissa on perustettu pelaajayhdistyksiä vahvimpiin lajeihin ja lisäksi urheilijoiden katto-organisaatioita, jotka pyrkivät laajemman urheilijajoukon edunvalvojaksi, mutta toimenpiteet ja tulokset tähän suuntaan ovat vielä hentoja. Selvityksen pohjalta tehdään kuusi kehitysehdotusta suomalaisten urheilijoiden äänen voimistamiseksi. Keskeinen rakenteellinen ehdotus on kansallisen urheilijajärjestön aikaansaaminen edistämään urheilijoiden vaikutusmahdollisuuksia. Urheilijoiden lajikohtaista organisoitumista sekä lajien välistä urheilijayhteistyötä tulee edesauttaa. Lisäksi urheilujärjestöjen tulisi laatia yhteistyössä urheilijaedustajien kanssa yleiset suuntaviivat urheilijaedustajien valintaan ja osallistumiseen urheilujärjestöjen hallinnossa. Lopulta uusia digitaalisia keinoja urheilijoiden ääneen kuulemisessa ja kokoamisessa tulee hyödyntää aiempaa paremmin.