Jyväskylän yliopiston liikuntabiologia > Seminar assignments > Salibandyn lajianalyysi ja salibandyn laukauksen biomekaaninen analyysi sekä valmennuksen ohjelmointi

SALIBANDYN LAJIANALYYSI JA SALIBANDYN LAUKAUKSEN BIOMEKAANINEN ANALYYSI SEKÄ VALMENNUKSEN OHJELMOINTI

  • Open full article: This is link to external server  Add to shelf
  • Writer(s): Kirsilä, Jiri, Wenning, Joel, ;
  • Publisher: Jyväskylän yliopiston liikuntabiologia
  • Published: 2020
  • Page count: 81
  • Type: Seminar assignments
  • Research method: Literature review
  • Keywords: suunnanmuutoskyky, salibandyn laukaus, ohjelmointi, valmennusjärjestelmä, salibandy, harjoittelu, valmennus,
  • Language: Finnish
  • Abstract: Johdanto. Tässä katsauksessa tarkastellaan salibandyottelun kuormitusta, suunnanmuutoskykyä ja sen harjoittamista, salibandyn laukauksen biomekaniikkaa ja sen harjoittamista, valmennuksen ohjelmointia ja suomalaisen salibandyn valmennusjärjestelmää ja sen koulutussisältöjä. Työ perustuu tieteellisiin julkaisuihin, asiantuntijahaastatteluihin sekä henkilökohtaisiin kokemuksiin. Salibandyn laukauksesta on tehty hyvin vähän tutkimuksia, joten katsauksessa verrataan jääkiekosta tehtyjä tutkimuksia salibandyyn. Salibandy on ollut Suomessa nopeimmin kasvava joukkueurheilulaji jo pitkän aikaa. Se ohitti jääkiekon vuonna 2018 rekisteröityneiden pelaajien määrässä. Kuitenkin vuonna 2019 salibandyssa nähtiin ensimmäinen lasku rekisteröityneiden pelaajien määrässä lähes 20 vuoteen, kun luku laski 69 080 pelaajasta 65 806 pelaajaan. Myös salibandyn ja sählyn harrasteliikunta on voimakasta. Suomen Gallupin SLU:lle tekemän viimeisimmän (2009) Suuren Liikuntatutkimuksen mukaan salibandyn ja sählyn harrastajia on maassamme 354 000. Palloilulajeista ainoastaan jalkapallolla on Suomessa enemmän harrastajia. Salibandyottelun kuormitus. Salibandy on työintensiteetiltään submaksimaalinen nopeuskestävyyslaji, mutta sen vaihdoista johtuva kuormituksen katkonainen luonne mahdollistaa myös tehokkaan happamuuden puskuroinnin, jolloin happamuus ja laktaattitasot eivät nouse niin korkealle kuin ilman vaihtoja. Uusimpien mittausten mukaan salibandyliigapelaajien (nykyisin F-Liiga) ottelunaikainen liikuttu matka on 3914 ± 663 m. Vaihdot kestävät 20 – 120 sekuntia ja pelaajan roolista riippuen vaihtoja tulee pelin aikana 12 - 27 kappaletta. Yksittäisen pelaajan työaika voi olla siis jopa 30 minuuttia. Salibandyottelu kestää 60 minuuttia, joista jokainen erä kestää 20 minuuttia. Erien välillä on 15 minuutin erätauko. Ottelutapahtuma kestää noin kolmesta neljään tuntia alku- ja loppuverryttelyineen. Suunnanmuutoskyky salibandyssa. Salibandynpelaaja tekee ottelussa yli 200 suunnanmuutosta. Suunnanmuutoskyky on riippuvainen kyvystä jarruttaa tiettyyn suuntaan kohdistuva liikemäärä (eksentrinen voimantuotto) sekä toisaalta kiihdyttää nopeasti toiseen suuntaan (eksentris-konsentrinen räjähtävä voimantuotto horisontaalisesti). Suunnanmuutoskykyä harjoitettaessa tulee ottaa huomioon, että suunnanmuutoskyky on riippuvainen taidosta, se on joko suunniteltua tai suunnittelematonta, suunnanmuutoksien erilaisuus suunnanmuutoskulmasta riippuen ja suunnanmuutoksen fyysiset vaatimukset. Suunnanmuutoksissa voimantuottoaikaa on 150-450 ms suunnanmuutoksen jyrkkyydestä riippuen. Salibandyn laukaus. Salibandyn laukauksesta on tehty hyvin vähän tutkimuksia, joten katsauksessa on tarkasteltu jääkiekosta tehtyjä tutkimuksia. Tutkimuksien mukaan niin pelaajan antropometrialla, mailan jäykkyydellä, ylävartalon voimatasoilla kuin tekniikallakin on vaikutuksia laukaisun kovuuteen. Salibandya käsittelevässä tutkimuksessa on verrattu kahta eri laukaisuasentoa keskenään ja pyritty selvittämään laukaisun tarkkuuteen ja nopeuteen vaikuttavia biomekaanisia tekijöitä. Laukaisunopeuden kehittämiseen tähtäävässä voimaharjoittelussa tulisi erityisesti panostaa ison rintalihaksen, leveän selkälihaksen ja ulompien vinojen vatsalihasten tehontuoton kehittämiseen melko pienillä kuormilla. Tähän soveltuvat mm. penkkipunnerruksen erilaiset ballistiset variaatiot, penkkivedot sekä räjähtävät kuntopallon heitot. Salibandyssa on myös hyvin vähän käytössä ylipainoisia välineitä, joiden avulla tehontuottoa voitaisiin kasvattaa. Lisäksi vastuskuminauhoilla ja isometrisillä pidoilla laukaisuasennon eri kohdissa voitaisiin lisätä laukauksen kovuutta. Valmennuksen ohjelmointi. Valmennuksen ohjelmointi on yksi tärkeimmistä kehittävän harjoittelun takaavista elementeistä. Tässä työssä on erityisesti keskitytty suunnanmuutoskykyä kehittävän valmennuksen ohjelmointiin sekä salibandyn laukausta kehittävän valmennuksen ohjelmointiin. Salibandyn nuoren iän vuoksi ei fyysinen harjoittelu ole vielä sillä tasolla, että näitä ominaisuuksia osattaisiin harjoittaa optimaalisella tavalla. Salibandyn tila ja valmennusjärjestelmä. Salibandyn valmennusjärjestelmän koulutussisällöt on uusittu vuonna 2019. Nykyisin valmennuskoulutussisältöjen tasot lähtevät rakentumaan valmentajuuden käsitteestä kohti pelaamisen kehittämistä.

<< [ previous ] Kestävyysurheilijan ravitsemus : suunnitelmallinen ruokavalio harjoituskaudella ja kilpailutilanteessa