Research Institute for Olympic Sports > Applied research reports > Miesten maalipallon teknis-taktinen lajianalyysi 2008–2018

MIESTEN MAALIPALLON TEKNIS-TAKTINEN LAJIANALYYSI 2008–2018

  • Open full article: File on our server
  • Writer(s): Häyrinen, M.,Lehto, H., Pokkinen, J., Laitinen, T., Kneip, T., Collet, K., Juvonen, H., Pelkonen, T. & Juntunen, R;
  • Publisher: Research Institute for Olympic Sports
  • Published: 2019
  • Page count: 44
  • Type: Applied research reports
  • Research method: Experimental
  • Keywords: Maalipallo, lajianalyysi
  • Language: Finnish
  • ISBN: 978-952-7290-08-8
  • Belong to collections: Kihun julkaisusarja
  • Abstract:

    Maalipallo on näkövammaisille kehitetty vauhdikas joukkuepeli, jossa kentällä on kaksi kolmen hengen joukkuetta. Kaikilla pelaajilla on silmien edessä läpinäkymättömät laskettelulasin tyyppiset lasit. Pelissä käytetään 1 250 gramman painoista palloa, jonka äänilähteenä toimivat pallon sisällä olevat kulkuset. Peli perustuu siis kuuloaistiin. (www.vammaisurheilu.fi.)

    Maalipallo-ottelun tehokas peliaika on 2 x 12 minuuttia. Peliä pelataan lentopallokentän kokoisella (9 x 18 m) alueella, joka on jaettu pitkiltä sivuilta kuuteen kolmen metrin alueeseen. Kentän päädyissä ovat 1,3 metriä korkeat ja 9 metriä leveät maalit. Kentän rajat merkitään erikseen teipillä, jonka alle laitetaan naru pelaajien orientoitumisen helpottamiseksi. (www.vammaisurheilu.fi.)

    Hyökkäävän joukkueen tarkoituksena on heittää pallo vastustajan maalilinjan yli, kun taas puolustava joukkue yrittää torjua vastustajan heitot. Heitossa pallon on kosketettava lattiaan ennen puolueetonta aluetta (6 m) ja uudestaan ennen puolustavan joukkueen aluetta. Puolustaessaan pelaajat heittäytyvät yleensä kyljelleen puolustusalueella kädet vartalon jatkeena. Puolustavan joukkueen pelaaja, joka saa pallon haltuunsa, saa heittää sen välittömästi, ellei peliä ole vihelletty poikki. (www.vammaisurheilu.fi.)

    Maalipalloon liittyvää tutkimusta ei ennen vuotta 2010 ole julkaistu juuri lainkaan, tällä vuosikymmenellä tutkimuksen ja julkaisujen määrä on lisääntynyt huomattavasti. Saksalaiset tutkijat Link ja Weber kehittivät analyysijärjestelmän maalipalloon ja sitä käyttäen tutkivat eri heittotekniikoiden tehokkuutta vuosien 2012 ja 2016 paralympialaisissa sekä vuosien 2013 ja 2015 EM-kisoissa. Analyyseissä olivat mukana sekä miesten että naisten pelit. (Weber & Link 2014; Link & Weber 2018.) Owen (2014) pyrki selvittämään heittotyyppien ja -suuntien yhteyttä voittamiseen naisten peleistä 2012 paralympialaisissa, 2013 EM-kisoissa ja kolmessa kansainvälisessä turnauksessa vuosina 2013 ja 2014. Brasilialainen tutkijaryhmä kehitti ensin analyysiohjelman ja sitten hyödynsi sitä heittojen tekniikan, nopeuden ja tehokkuuden analysoimiseen sekä naisten että miesten peleissä vuoden 2016 paralympialaisissa. (Morato ym. 2017; Monezi ym. 2018; Morato ym. 2018.) Puolalainen tutkijaryhmä tutki puolestaan näkövamman asteen ja antropometristen ominaisuuksien vaikutusta miespelaajien pelisuorituksiin Lontoon paralympialaisten peleissä. Samalla he tutkivat tasapainon yhteyttä mies- ja naispelaajien tasoon. (Molik ym. 2015; Bednarczuk ym. 2017.) Myös maalipalloilijoiden fyysisiä ominaisuuksia on tutkittu joissakin tutkimuksissa. Gulick & Malone (2011) kehittivät muokatun beep-testin, joka on suunnattu maalipalloilijoille. Alves ym. (2018) tutkivat puolestaan brasilialaisten maajoukkuepelaajien fysiologisten ominaisuuksien yhteyttä pelisuorituksiin.

    KIHU ja Suomen maalipallomaajoukkueet ovat tehneet yhteistyötä vuodesta 2008 lähtien. Suurin osa yhteistyöstä on kohdistunut pelianalyyseihin ja niiden perusteella on julkaistu raportteja seuraavasti: Pekingin paralympialaisten miesten pelien analyyseistä raportoitiin Miesten maalipallon lajianalyysi -raportissa (Lehto ym. 2009). Pekingin miesten pelien analyysejä verrattiin vuoden 2009 naisten EM-kisojen analyyseihin (Lehto ym. 2010). Pekingin tuloksia on myös verrattu vuoden 2011 EM-kisoista ja IBSA World Games -turnauksesta tehtyihin miesten pelien analyyseihin (Lehto ym. 2012a; Lehto ym. 2012b). Espoon MM-kisaotteluiden analyysien tulokset on esitetty aiemmin Miesten ja naisten maalipallon teknis-taktinen lajianalyysi -raportissa (Häyrinen ym. 2014).

    Tämän työn tarkoituksena oli selvittää miesten maalipallon kehittymistä vuodesta 2008 vuoteen 2018. Tätä varten käytettiin miesten maalipallopelianalyysejä kolmista paralympialaisista (Peking 2008, Lontoo 2012 ja Rio de Janeiro 2016) ja kaksista MM-kisoista (Espoo 2014 ja Malmö 2018). Lisäksi haluttiin selvittää syitä siihen, miksi lajissa menestytään. Tähän käytettiin analyysejä Rion paralympialaisista sekä Espoon ja Malmö MM-kisoista.

<< [ previous ] Urheiluyläkoulukokeilun arviointi lukuvuosi 2018-2019