University of Jyväskylä - Biology of Physical Activity > Theses > Bachelor’s theses > Simuloidun beach volley -pelipäivän vaikutukset suorituskykyyn

SIMULOIDUN BEACH VOLLEY -PELIPÄIVÄN VAIKUTUKSET SUORITUSKYKYYN

  • Open full article: This is link to external server
  • Writer(s): Joensalo, Emilia;
  • Publisher: University of Jyväskylä - Biology of Physical Activity
  • Published: 2019
  • Page count: 53
  • Type: Theses, Bachelor’s theses
  • Research method: Experimental
  • Keywords: kuormittavuus, pelipäivä, beach volley -ottelu, pelianalyysi, beach volley, pelaajat, ottelut,
  • Language: Finnish
  • Abstract:

    Johdanto. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia simuloidun beach volley-pelipäivän vaikutusta suorituskykyyn, sekä arvioida pelien aikaista kuormittavuutta torjuvilla ja puolustavilla pelaajilla. Ottelun kuormittavuutta tutkittiin mittaamalla fysiologisia muuttujia; sykettä ja laktaattia sekä suorituskykytesteillä. Beach volley-ottelun kuormittavuudesta on tutkimusdataa, mutta kokonaisen pelipäivän kattavasta kuormittavuudesta ei ole tutkimustuloksia.

    Menetelmät. Neljä kansainvälisen ja neljä kansallisen tason nais-beach volley -pelaajaa (n=8) osallistui tutkimukseen (23 ± 6 v.; 1,78 ± 0,03 m.; 70,2 ± 3,5 kg). Tutkimus suoritettiin yhden päivän aikana. Koehenkilöt pelasivat kaksi kolmen erän ottelua, joiden välissä oli kolme tuntia palautumisaikaa. Tutkittavilta mitattiin muuttujia peliä ennen (PRE) ja pelin jälkeen (POST). Testipatteristoon kuului kevennyshyppy voimalevyllä ja ballistinen penkkipunnerrus. Lisäksi pelien aikana mitattiin sykemuuttujia sykemittarilla ja hyppyjen määrää VERT-laitteistolla. Laktaattimittaukset tehtiin ennen peliä, jokaisen erän lopussa sekä viisi ja 10 min suorituksen päätyttyä. Tulokset taulukoitiin Excel 2016 -ohjelmalla, josta ne syötettiin IBM SPSS Statistics (versio 24) ohjelmaan. Tuloksista laskettiin ensin keskiarvot ja keskihajonnat. Ohjelmassa aineiston normaalijakautuneisuus tarkistettiin käyttäen SPSS:n Descriptive Statistics-komentoa. Aineisto oli normaalijakautunut. Koska tutkimuksen koehenkilömäärä oli alle 10, aineistoa analysointiin pienille aineistoille tarkoitetuilla ei-parametrisillä testeillä, josta valittiin Related-Samples komennolla Friedmanin kaksisuuntainen varianssianalyysi. Tilastollisen merkitsevyyden rajana käytettiin p<0,05 arvoa.
    Tulokset. Torjuville pelaajille kertyi 17 % enemmän hyppyjä, kun puolustaville. Torjuvien pelaajien maksimisykkeet (183 ± 10 vs 174 ± 11 bpm) olivat 5 % korkeammat ja keskisykkeet (161 ± 12 vs 139 ± 14 bpm) 14 % korkeammat kuin puolustavilla. Torjuvien pelaajien sykkeet olivat suuremman osan ajasta yli 80 % maksimisykkeestä kuin puolustavien. Keskisyke otteluissa kaikilla pelaajilla oli ensimmäisessä pelissä hiukan korkeampi (152 ± 15 ja 147 ± 16 bpm). Maksimisykkeessä ei ollut juurikaan eroa otteluiden välillä (179 ± 11 ja 177 ± 10 bpm). Kevennyshyppyjen korkeudet eivät laskeneet PRE-mittauksista POST-mittauksiin. Kolmen hypyn sarjan hyppykorkeudet olivat kaikissa mittauksissa heikompia (p=0,001, 0,008, 0,001 ja 0,041), kuin yksittäiset maksimaaliset hypyt. Hyppykorkeudet eivät kuitenkaan laskeneet merkitsevästi enemmän POST-mittauksissa. Ballistisessa penkkipunnerruksessa huipputeho oli PRE 2 - ja POST 2 -mittauksissa tilastollisesti merkitsevästi heikompi suhteessa PRE 1 -mittauksiin (p=0,041). Laktaatti oli korkeimmillaan ensimmäisessä pelissä toisen erän jälkeen (1,95 ± 0,22 mmol/l). Korkeimmillaankaan laktaatti ei kuitenkaan noussut yli aerobisen kynnyksen. Ensimmäisen pelin laktaatit olivat korkeammat (p=0,140) kuin toisen pelin. Tilastollisesti merkitsevästi korkeampi laktaatti ensimmäisessä pelissä mitattiin 2. erän lopussa ja POST 5 - mittauksessa (p=0,032 ja p=0,025).
    Johtopäätökset. Tämän tutkimuksen perusteella beach volley -ottelulla tai pelipäivällä ei ole vaikutusta kevennyshypyn korkeuteen. Ylävartalon voimantuoton kehittämiseen voisi panostaa harjoittelussa enemmän, sillä jo yksi pelattu ottelu heikensi ylävartalon voimantuotto-ominaisuuksia. Ottelu oli kuormittavampi torjuville pelaajille, joka tulisi myös ottaa huomioon valmennuksellisissa seikoissa.

<< [ previous ] Junioriyleisurheilijoiden testi- ja kilpailutulosten kehittyminen sekä niiden välisiä yhteyksiä