Jyväskylän yliopiston liikuntabiologia > Theses > Bachelor’s theses > Käsivedon muuttujien yhteys viidenkymmenen metrin vapaauinnin aikaan : uuden anturiteknologiaan perustuvan tehomittarin testaus

KÄSIVEDON MUUTTUJIEN YHTEYS VIIDENKYMMENEN METRIN VAPAAUINNIN AIKAAN : UUDEN ANTURITEKNOLOGIAAN PERUSTUVAN TEHOMITTARIN TESTAUS

  • Open full article: This is link to external server  Add to shelf
  • Writer(s): Rantanen, Antti;
  • Publisher: Jyväskylän yliopiston liikuntabiologia
  • Published: 2018
  • Page count: 37
  • Type: Theses, Bachelor’s theses
  • Research method: Experimental
  • Keywords: vapaauinti, anturiteknologia, biomekaniikka, korrelaatio, intraclass correlation coefficient, reliabiliteetti,
  • Language: Finnish
  • Abstract: Johdanto. Uimari on uidessaan käytännössä lähes koko vartalollaan kosketuksissa veteen. Vesi on väliaine, joka vastustaa uimarin etenemistä ja josta voiman ja vastavoiman periaatteen mukaisesti uimaria eteenpäin vievien voimien tukipinnat tulisi löytää. Veden viskoelastinen luonne luo omat erityispiirteensä eteenpäin suuntautuvien ja vastustavien voimien välille. Tässä tutkimuksessa keskitytään vapaauinnin käsivedon muuttujiin, joiden avulla pyritään arvioimaan uimarin käsivedon eteenpäin vieviä voimia ja niiden yhteyttä uintinopeuteen. Tämän lisäksi tutkitaan anturiteknologiaan perustuvan tehomittarin reliabiliteettia ja arvioidaan validiteettia. Menetelmät. Koehenkilöinä oli kansallisen ja kansainvälisen tason kilpauimareita (n = 17, 22,8 ±3,2 v, pituus 186,8 ±9,6 cm, paino 85,7 ±12,0 kg). Viidenkymmenen metrin vapaauinnin ennätys oli miehillä 24,2 ±1,0 s ja naisilla 26,6 ±0,9 s. Uintitestit tehtiin kahtena erillisenä päivänä: ensin oikean käden mittaus ja tästä kahden viikon kuluessa vasemman käden mittaus. Molempina mittauskertoina koehenkilö teki 15 minuutin alkuverryttelyn, jonka jälkeen 6 x 50 metriä vapaauintia päädystä ponnistamalla ja nousevalla vauhdilla. Neljäs ja viides suoritus olivat maksimaalisia uintisuorituksia sekä kuudes suoritus pelkillä käsivedoilla maksimaalisesti uiden. Ensimmäisten suoritusten välillä oli taukoa 3 ̶ 5 minuuttia ja maksimaalisten suoritusten välillä 20 minuuttia. Testit uitiin viidenkymmenen metrin radalla. M aksimaalisista uintisuorituksista mitattiin käsivedon voimaa, impulssia, impulssin suuntaa, frekvenssiä, vetopituutta, tehoa sekä kämmenen nopeutta Trainesense Oy:n kehittämän Smart Paddle -laitteen avulla. Tuloksista laskettiin ensin keskiarvot ja keskihajonnat. Korrelaatiota analysoitiin SPSS for Windows -ohjelman avulla (IBM SPSS Statistics 24). Laitteen reliabiliteettia tutkittiin sisäkorrelaation (Intraclass Correlation Coefficient: ICC) avulla kahden maksimaalisen uintisuorituksen välillä. Aineiston normaalijakautuneisuutta selvitettiin Kolmogorov-Smirnov-testin avulla. Tulokset. Keskimääräinen käsivedon teho oli miehillä 150 W ja naisilla 101 W, vetopituus 1,08 m ja 1,02 m, frekvenssi 52 vetoa/min ja 48 vetoa/min, kämmenen nopeus vedon aikana 3,30 m/s ja 2,84 m/s, impulssi 59 Ns ja 51 Ns sekä voima 42 N ja 34 N. Käsivedon muuttujista yksikään ei ollut vahvasti yhteydessä uintiaikaan. Miesten ryhmässä vetopituus (r = -0,404, p = 0,096), impulssi (r = 0,362, p = 0,124), kehon pituus (r = -0,367, p = 0,120), käsien siipiväli (r = -0,314, p = 0,160) ja frekvenssi (r = -0,308, p = 0,165) olivat lähimpänä tilastollista merkitsevyyttä. Naisten ryhmässä pituus (r = -0,900, p = 0,019), siipiväli (r = -0,894, p = 0,020), käsivedon teho (r = -0,800, p = 0,052), impulssin osuus taaksepäin (r = 0,800, p = 0,052) ja impulssi (r = -0,700, p =0,094) olivat eniten yhteydessä uintiaikaan. Sisäkorrelaation eli ICC:n 95 % luottamusväli vaihteli eri muuttujien suhteen välillä 0,622– 0,993. Sisäkorrelaation arvon ylittäessä 0,7 voidaan reliabiliteettia eli mittaustulosten toistettavuutta pitää hyvänä. Tämän tutkimuksen perusteella Smart Paddle -laitteen reliabiliteetti on todella hyvä. Validiteetin osalta ainakin kämmenen nopeuden, kiihtyvyyden ja liikeradan osalta laite antaa todennäköisesti tarkkaa tietoa. Voiman mittaamiseen saattaa vaikuttaa uimareiden toisistaan eriävät kämmenten pinta-alat. Yhteenveto ja johtopäätökset. Käsivedon muuttujista yksikään ei ollut vahvasti yhteydessä uintiaikaan. Korrelaatiot uintisuoritusten ja yksittäisten käsivedon muuttujien välillä olivat suuntaa antavia sekä naisten ryhmän tulosten analyysiin vaikutti ryhmän otanta luotettavuutta heikentävästi. Laitteen reliabiliteetti vaikuttaisi olevan todella hyvä. Validiteetin osalta näyttää siltä, että lisätutkimuksia tarvitaan. Tämän tutkimuksen perusteella validiteettia on hankala arvioida, sillä vastaavanlaisia laitteita ei ole olemassa ja täten ei aikaisempaa tutkimustakaan. Vapaauinnin käsivetoon vaikuttavat hyvin monet eri tekijät ja lineaarisia yhteyksiä uintiajan ja yksittäisten käsivedon muuttujien välillä on vaikea löytää. Käytännön valmennustyössä laitteen avulla pystytään saamaan paljon tietoa uimarin käsivedosta helposti ja nopeasti.

<< [ previous ] Nuorten suomalaisten pikajuoksijoiden kehittymisen seuranta ja analysointi

>> [ next ] Lepoaineenvaihdunnan määrittäminen epäsuoralla kalorimetrialla ja naisurheilijan oireyhtymä